Helmikuun salibandytreenit Kooveella

Helmikuu alkoi minulla ja Vilillä salibandytreenien osalta hieman harmillisesti, koska emme päässeet ensimmäisiin harjoituksiin mukaan flunssan takia. Olimme jo aikaisemmin tammikuussa pelanneet AutoCenter Areenalla sählyturnauksessa puolikuntoisina, niin nyt päätimme jäädä kotiin lepäämään ja parantamaan itsemme kunnolla kuntoon.

Helmikuun 8. päivän Kooveen salibandytreeneihin onneksi parannuimme ja pääsimme taas normaalisti pelailemaan. Niissä treeneissä kävimme läpi vanhoja tuttuja teknisiä juttuja, eli pallon laukaisu- ja syöttelyharjoituksia, maalintekoharjoituksia sekä 2 vs 1 harjoitusta. Ennen treenipeliä meillä oli rangaistuslaukauskisa ja sen voitin minä tällä kertaa, jippii! Vili halusi vaihtelua omiin harjoituksiinsa ja olikin tällä kerralla treeneissämme myös kentällä pelaamassa maalissa olon sijaan. Treenipelissä meidät jaettiin kahteen eri joukkueeseen ja saimme olla Vilin kanssa samalla puolella. Minä olin pari kertaa hyökkäyspäässä ja loppuajan olin puolustamassa. Peliä käytiin sen verran tosissaan, että sainkin siinä kerran pallon kovaa polveeni sekä mailasta polveen sen verran, että se aukesi hieman huomaamatta (huomasin tämän vasta treenien jälkeen). Mutta voitto tuli kuitenkin lopuksi meidän eduksi, muistaakseni maalein 5-3. 🙂

Vielä yhdet Kooveen salibandytreenit ennen maaliskuuta

15. helmikuuta olimme molemmat pois treeneistä, koska minulle iski kova päänsärky ja Vilillä oli polvet kipeänä työpäivän jäljiltä. Kuuli joukkuelaisilta myöhemmin, että tämä treenivuoro salissa olikin peruttu, mutta pelaajat olivat olleet alakerrassa keilaamassa sinä torstaina.

Vili on jälleen maalissa tutulla paikallaan 22. päivän treenipelissä

Vili on jälleen maalissa tutulla paikallaan 22. päivän treenipelissä.

Maarit valmiina kohti seuraavaa harjoitusta

Maarit on valmiina kohti seuraavaa harjoitusta, treeneistä ei hikeä eikä huumoria puutu.

Helmikuun 22. päivän treeneissä olimme Vilin kanssa taas mukana hyvässä iskussa. Alkulämmittelyn jälkeen teimme harjoituksen, jossa olimme kaikki samassa päässä salia ja harjoittelimme sitä, että tehdään kulmasta tötsälle ensin spurtti ja sieltä tehdään syöttö valmentajalle, joka syöttää pallon takaisin ja suoraan syötöstä vedetään vielä maali. Toisessa harjoituksessa teimme myös spurtteja tötsälle, josta vedettiin palloa suoraan kohti maalia, jossa Vili tietenkin oli normaaliin tapaan tarjumassa niitä. Teimme vielä muutamia erilaisia syöttely- ja maalintekoharjoituksia ja sen jälkeen olikin pieni tauko paikallaan. Juomatauon jälkeen aloitimme treenipelit ja jaoimme porukan kahtia. Myös pari All Blacksin pelaajaa, jotka olivat katsomassa treenejämme, tulivat myös pelaamaan meidän kanssa. Minä olin jälleen puolustamassa ja pääsin yhden kerran hyökkäystilanteeseen syöttäjänä. Vili oli jälleen maalivahtina pelissämme.
Nämä olivatkin sitten samalla helmikuun vikat treenit, koska seuraavalla kerralla oli talvilomaviikko ja tällöin ei treenejä pidetty. Meidän molemmat valmentajat olivat perheineen reissussa ja niin olimme mekin.

Oikein hyvää ja talvista viikkoa kaikille Kuntoblogin lukijoille ja kuulemiin taas ensi kertaan!

 

Julkaistu kategoriassa Special Olympics, Sponsorointi ja hyväntekeväisyys, kirjoittanut .

Maarit Petälä

Minun nimeni on Maarit Petälä. Olen noin kolmekymppinen, Tampereella asuva nuori urheileva nainen. Kilpaurheilua olen harrastanut kehitysvammaisten erityisryhmissä jopa maajoukkuetasolla, nykyisellään enemmän harrastusmielessä. Luonteeltani olen iloinen, ahkera ja sosiaalinen. Olen syntynyt ja asunut Jyväskylässä, missä tämä jalkapalloharrastukseni alkoi vuonna 2005. Pelasin JJK:n erityisryhmässä jalkapalloa, ja turnauksissa maajoukkuevalmentajat seurailivat pelaamistani ja alkoivat kysellä erityisryhmien jalkapallomaajoukkueen toimintaan mukaan. Olen ollut mukana kehitysvammaisten maajoukkueessa vuodesta 2008 ja ensimmäiset kilpailut olivat vuonna 2011. Kilpailu-urani kohokohta oli Los Angelesissa 2015 järjestetyt kehitysvammaisten jalkapallon kesämaailmankisat, jotka olivat minulle ja meidän koko tiimille mahtava kokemus! Sieltähän tulikin sitten palattua Special Olympics -kultaa Suomelle voittaneena futaajana. :) Olikin hieno juttu, että Kuntokauppa lähti mukaan mahdollistamaan tätä unelmien reissua sponsoroimalla kisamatkaa. Asun nykyisin Tampereella ihanan mieheni kanssa, ja täällä olen pelannut jalkapalloa urheiluseurassa nimeltä TPV Auringonnousu. Nyt olen lopetellut kilpailu-uraa jalkapallon puolella ja olen siirtymässä harrastamaan salibandyä mieheni kanssa KooVee:n paidassa. Kuulun Kuntokaupan sponsoroimiin urheilijoihin ja mieluusti jaankin kokemuksiani täällä blogissa harrastuksestani.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *