Uusien haasteiden aloitus on yleensä kivaa ja intoa riittää, mutta… Kun aloittaa innokkaasti ja kipeyttää lihaksensa, ei se treeni enää olekaan niin hauskaa. Hyvän alkuspurtin ja kipeiden lihasten jälkeen uusien treenien tekeminen on ollut todella vaikeaa ja kiinnostus aika lailla nollassa. Mikä siis avuksi?
Omalla kohdallani treeni-motivaatiota on selvästi syönyt paikkojen kipeytyminen ja hyvin hidas tulosten kehittyminen. Miksei niitä tuloksia voi näkyä jo heti ensimmäisten treeniviikkojen aikana? Onhan se ihan selvää, kun alkaa treenaamaan olemattomia lihaksia, että kehitys on hidasta ja vie aikaa saada lihakset kasvamaan ja kehittymään. Minun tarvitsee siis olla vain kärsivällinen ja tehdä harjoitukset vaikka lihaksiin sattuu ja väsyttää. 😉
Viikonloppuna on tarkoitus tehdä uusi herätys treenaamiselle käymällä lenkillä ja tekemällä leuanvetoharjoituksia. Maanantaina alkaa sitten kunnon rääkki, kun pomo ryhtyy personal traineriksi! 😀 Katsotaan naurattaako enää maanantaina…
Kuulin tuossa myös kollegaltani viisaan lainauksen joka meni näin: ” Kipu on väliaikaista, mutta luovuttaminen on ikuista.”. Ei voi muuta kuin yhtyä tähän lausahdukseen ja todeta, että eteenpäin on mentävä ja treenejä jatkettava vaikka puulta maistuisikin. 😀
Ei muuta kun tsemppiä treeneihin (varsinkin teille treeni-motivaation kadottaneille kohtalotovereilleni) ja mukavaa viikonloppua!