Etkö saa vedettyä yhtään leukaa? Tai onko leuanveto jo tuttu liike, mutta kehityksesi on tyssännyt? Tästä neliosaisesta artikkelisarjasta saat vinkkejä, miten opit vetämään elämäsi ensimmäisen leuan – tai miten saat kasvatettua maksimitoistomäärääsi, maksimivoimaasi tai saat muuten vaan lisähaastetta ja monipuolisuutta harjoitteluusi.

Leuanvedon treenaus palkitsee niin aloittelijan kuin kovimman voimailijankin. Vaikka leuanveto mielletään usein miehiseksi liikkeeksi, se sopii hyvin kaiken ikäisille ja kokoisille, sillä leuanvetoharjoitteita voi soveltaa omien fyysisten lähtökohtien mukaan.

Liike sopii loistavasti myös naisille, vaikka naisilla on lähtökohtaisesti paljon vähemmän lihasmassaa ja voimaa yläkropassa kuin miehillä. Tätä faktaa ei kuitenkaan pidä käyttää tekosyynä, sillä leuanvetoja voi harjoitella myös kevennetysti – ja lisäksi motivaatiota voi hakea naisista, jotka vetävät jopa useita kymmeniä leukoja tai lisäpainoleukoja! Vinkkinä – tutustu esimerkiksi kahteen eri leuanvetohaasteeseen: Leuanvetohaaste – Voima-Vahtila sekä Leuanveto- ja punnerrushaaste.

Leuanvedon ABC

Yksinkertaisuudestaan huolimatta leuanveto on monipuolinen kehonpainoharjoitteluliike, joka vahvistaa monia keski- ja ylävartalon lihaksia. Muun muassa leveät selkälihakset, isot liereälihakset, epäkkään keskiosa, suunnikaslihakset, takaolkapäät, ojentajan pitkä pää, hauikset, olkalihakset, olkavärttinäluulihakset ja kyynärvarren lihakset osallistuvat leuanvetoon. Lisäksi leuanvedossa tarvitaan esimerkiksi rintalihaksia, vatsalihaksia, selän ojentajaa ja epäkkäiden alaosaa.

Leuanvetoa voi tehdä useilla erilaisilla otteilla, oteleveyksillä ja tekniikoilla, ja leukoja voi vetää esimerkiksi tangolla tai renkailla. Perus leuanveto-otteet ovat vastaote (kämmenet itseä päin) ja myötäote (kämmenet itsestä poispäin), mutta leukoja voi vetää myös esimerkiksi ristiotteella (toinen kämmen itseä päin ja toinen itsestä pois päin) tai vaikkapa ns. V-kahvalla. Lisäksi oteleveyttä voi vaihdella aivan kapeasta todella leveään. Leuanvetoa voi myös tehdä neutraaliotteella (kämmenet vartalon suuntaisesti) hyödyntäen esimerkiksi siirrettävää leuanvetotankoa.

Perussääntönä toimii, että vastaotteella vedettäessä leuanvetoon saa otettua hauiksen vahvemmin mukaan kuin myötäotteella. Myötäoteleuoissa lihastyö taas kohdistuu vastaoteleukoja puhtaammin selän lihaksiin. Mitä leveämpi ote, sitä enemmän liikkeen joutuu suorittamaan selkävoimin – tehokkain ote selän treenaamiseen onkin leveä myötäote. Katso alla oleva video, jossa Milla esittelee erilaisia leuanveto-otteita.

Leuanveto alkaa suorin käsin roikunnasta ja päättyy ylhäällä siihen, kun leuka on ylittänyt kunnolla leuanvetotangon tai vaihtoehtoisesti esimerkiksi renkaiden tason, jos leukoja harjoittelee voimistelurenkailla.

”Leuanvetoa – kuten kaikkia lihaskuntoliikkeitä – kannattaa ehdottomasti harjoitella koko liikelaajuutta hyödyntäen, sillä silloin voima kehittyy tasaisesti koko liikealueella”, toteaa Markku Vahtila, rengasvoimistelun 8-kertainen Suomen mestari, toistoleuanvedon SM-hopeamies ja tuleva fysioterapeutti. ”Suppealla liikelaajuudella harjoittelu ei ole terveyden ja toimintakyvyn kannalta optimaalisinta, ja lisäksi jos aina harjoittelee liikettä vain jollain vajaalla liikealueella, niin ääripäät eivät koskaan kehity.”

Vaikka siis jaksaisit vetää leukoja siten, ettet lähde aivan suorilta käsin, niin kannattaa ehdottomasti harjoitella niitä niin, että aloitat vedon aivan alhaalta roikunnasta asti – vaikka alkuun sitten joutuisitkin ottamaan esimerkiksi kuminauhan tai kaverin avuksesi. Fuskaamista ei ole se, että tekee leukoja kevennetysti, vaan se, ettei tee niitä koko liikelaajuudella!

Lisäksi leuanvetojen laskuvaihe kannattaa treeneissä tehdä mahdollisimman kontrolloidusti siten, että jarrutat alastuloa lihastyöllä. ”Jos vaan annat painovoiman tiputtaa itsesi leuanvedon ylävaiheesta alas suorille käsille, kaikki liike-energia päätyy suoraan nivelille. Se rasittaa etenkin olkaniveltä turhaan. Pahimmillaan siitä voi aiheutua rasitusvammoja”, Markku painottaa.

Leuanvedossa kyse on suhteellisesta voimasta, sillä liikkeessä vastuksena on oman kehon paino. Luonnollisesti kevyemmän henkilön on siis ”helpompi” vetää leuka kuin raskaamman, ja leuanvetokilpailuissa kilpaillaankin painoluokittain. Siinä missä 70-kiloinen mies vetää 10 leukaa, niin 100-kiloinen vetää kenties 2 – mutta omaan kehonpainoon nähden raskaamman vetäjän tulos ei ole lainkaan sen väheksyttävämpi kuin solakamman! Pääasia on, että treenaa ja saa siitä tuloksia irti: joko kehittymistä tai hyvää oloa.